Kirjoittaja: Elandra
Nimet: Ruskapentu, Ruskatassu, Ruskaraita
Sukupuoli: Kolli
Klaani: Myrskyklaani → Erakko → Myrskyklaani
Syntynyt:
Kuollut:
Kuolinsyy: Riemutuho tappoi
KP: 230
Ulkonäkö: Kullanruskea, hyvin suurikokoinen kolli. Hän omaa paksun ja pitkän turkin, joka on pehmoista ja hyvinvoivaa. Kollin tassut ovat vitivalkeat, hänen turkillaan on tummanruskeita, melko paksuhkoja. Raitoja ei ole kasvoissa, rinnassa, vatsassa tai jaloissa. Ruskaraidan lavat ovat leveät ja tassut suuret. Häntä on melko lyhyehkö, karva siinä on pitkää ja hyvin pehmeää. Ruskaraidan silmät ovat kirkkaanvihreät, ne ovat tummemmat keskeltä ja reunoilta vaaleammat. Kollin vasemman silmän yli kulkee arpi, joka ei ole rikkonut silmämunaa. Hänen vasemmassa kyljessään on pystysuuntaan kulkeva arpi, samoin vatsassa, mutta arpi kulkee vatsan lävitse, eli kun kissa menee makaamaan sinuun päin maahan selälleen, arpi on pystyyn päin, eli päästä häntään päin. Luonne: Ruskarita on hyvin lempeä kolli, joka rakastaa pentuja ja pitää niiden kanssa leikkimisestä. Kolli on hyvin rohkea, kuolisi klaaninsa, rakkaansa tai perheensä vuoksi. Hän on hyvin uskollinen, sekä klaanilleen että Tähtiklaanille. Ruskaraita on hyvin luotettava, eikä osaa valehdella tai paljasta koskaan toisten hänelle kertomia salaisuuksia. Kolli oppii nopeasti ja kertoo mielellään elämästään. Ruskaraita on hyvin avoin, auttaa kaikkia ja rakastaa klaanissa oloa, eikä vaihtaisi missään nimessä klaaniaan tai vuotaisi yksityisasioita toisille klaaneille. Hän ajattelee kaksi kertaa, ennen kuin tekee mitään tyhmää. Ruskaraita omaa hyvin viisaita sanoja, mutta joskus saattaa kollilla mennä yli, kun kertoo viisauksiaan. Menneisyys: Ruskaraita, silloinen Ruskapentu syntyi Myrskyklaaniin viherlehtenä emolleen Lumikukalle ja isälleen Leijonaloikalle. Hänen isänsä oli uudelleensyntynyt Leijonatähti, jonka Ruskapentu ja hänen sisarensa, Mutapentu ja Vinhapentu saivat tietää heti. Ruskapentu pääsi oppilaaksi, ja suunnilleen siihen aikaan tuuliklaanilainen Routahäntä ja hänen kumppaninsa, Ruostekynsi saivat pentuja, jotka olivat Pyrypentu, Lupiinipentu ja Varpupentu. Varpupentu ihaili selkeästi Ruskatassua, joka ei välittänyt naaraasta. Kun Varputassu ja Lupiinitassu pääsivät oppilaiksi, molemmat paljastivat rakastavansa Ruskatassua ja siitä syntyi sota sisarusten välillä. Ruskatassu sanoi, ettei rakastanut kumpaakaan, mutta sisällään kolli tiesi rakastavansa Lupiinitassua. Yhtenä iltana, hän kertoi siitä Lupiinitassulle, kun he palasivat, kaksikko sai kuulla Varputassun kuolleen nälkään oppilaiden pesään. Ruskatassu tiesi sisällään, että se oli hänen vikansa, eikä anna sitä koskaan itselleen anteeksi, vaikka välillä sen unohtaakin. Ruskatassu sanoi Lupiinitassulle, etteivät he voi olla kumppaneita, mutta kuitenkin muutaman päivän päästä Ruskatassu huusi koko klaanin kuullen haluavansa olla Lupiinitassun kanssa, josta hänen isänsä, joka on hyvin Tuuliklaanivastainen sai raivokohtauksen. Ruskatassu ei sietänyt isänsä käytöstä, mutta lupasi olla olematta rakastavansa naaraan kumppani. Ruskatassu ja Lupiinitassu päättivät kuitenkin olla kumppaneita, tosin salaa.. Muuta: Pienimuotoisesti sukupuu:
Kumppani: Lupiinihäntä Isän emon isän emo: Pajutähti (kuollut) Isän emon isän isä: Aamunkajo (kuollut) Isän isän emo: Usvahäntä Isän isän isä: Vinhaviiksi (kuollut, uudelleensyntynyt Vinhasiipenä) Isän emon emo: Vihertähti (kuollut) Isän emon isä: Leijonatähti (kuollut) Isän emo: Virtaviiksi (kuollut) Isän isä: Sumuturkki Emo: Lumikukka Isä: Leijonaloikka Sisko: Mutalampi(kuollut) Veli: Vinhasiipi Poika: Kuuratassu(kuollut) Tyttäret: Varpusulka, Tuiskupentu(kuollut)
Theme song: Vaiettu rakkaus, kuvaa hyvin tuskaa, kun ei saanut ennen olla Lupiinihännän kumppani, vaan suhteen pitää vaieta Toiveet: Tosirakkaus, sekä joskus pentuja.
Ruskatassu 23.07.2015
Kohotin päätäni. Tulikynsi oli erotettu Myrskyklaanista ja Pyökkihäntä, sekä Puhuripentu olivat lähteneet hänen mukaansa. Istuskelin pentutarhan laitamilla, leiri oli melko tyhjä, olihan aurinkohuipun hetki, jolloin partiot ja saalistajat olivat ahkerimmillaan. Leirissä oli tällä hetkellä lisäkseni ainoastaan Kuiskevirta ja Vatukkatassu, jotka parantajan pesässä opettelivat yrttejä, sekä muutama soturi ja oppilas. Isäni, Leijonaloikka oli järjestänyt hurjasti partioita Kuolonklaanin reviirille, Pyökkihännän ja Tulikynnen vuoksi. Vilkaisin tuuliklaanilaispentua, joka oli saanut nimekseen Lupiinipentu.
"Hei", naukaisin pennulle, jonka sisaresta, Varputassusta oli tullut jo oppilas.
Pyrypentu oli vastikään sairastanut pentuyskää, joten hänkään ei ollut vielä oppilas.
"Hei", Lupiinipentu naukui.
"Leirissä on hiljaista, tekin voisitte tulla ulos", naukaisin pennulle, joka katseli minua hymyillen leveästi.
Varputassu loikki luoksemme ja katsoi minua omituisesti astellen kohti minua hymyillen.
"Oletko kunnossa?" kysyin ja työnsin naaraan pois turkiltani.
"Olen, paremmassa kuin ikinä!" hän kiljaisi innoissaan.
"Emo, voimmeko mennä ulos, Ruskatassu sanoi, että voisimme!" Lupiinipentu kiljaisi.
Pian hän ja hänen sisarensa, sekä Mutapentu ja Vinhapentu loikkivat ulos pesästä.
"Tähtipolku on saanut pentuja, joten Lumikukka hoitaa heitä nyt, eikä voi tulla ulos", Routahäntä ilmoitti.
"Ai, en olekaan nähnyt pentuja", ilmoitin.
"Toivottavasti saamme niitä vielä lisää, joka klaanille, paitsi Kuolonklaanille", Routahäntä sihisi hampaidensa välistä.
Nyökkäsin.
"He saivat jo Pyökkihännän ja Puhuripennun", huokaisin.
"Mitä?!" naaras ulvaisi.
"Ei ihme, kun he eivät olleet yötä pentutarhassa", naaras murahti.
"Pyökkihäntä rakastaa todella Tulikynttä", huokaisin.
"Ruskatassu, voitko opettaa meille taisteluliikkeitä?" Mutapentu ja Vinhapentu hihkuivat.
"En, kun teistä tulee oppilaita, voitte opetella kaikki liikkeet, mitä mestarinne opettavat", virnistin.
"Onko Lehtiturkki hyvä mestari?" Pyrypentu liittyi keskusteluun.
"On, osaan jo miltei Leijonaloikan kehittelemän liikkeen!" päästin suustani.
"Minkä?!" Varputassu hämmentyi.
"Ei mitään", naukaisin ja pudistin päätäni.
"Kerro nyt!" Varputassu huudahti ja loikkasi päälleni.
Potkaisin naaraan pois helposti.
"Okei", murahdin.
"Hän oppi sen oppilaana, kukaan muu, kuin hän ei osaa sitä täydellisesti, hän osaa myös pysäyttää ja estää liikkeen!" virnistin.
//Lupiini, Pyry, Vinha tai Muta? Toki soturitki voi jatkaa!:D
Lehtiturkki 24.07.2015
Kävelin ladossa ja katselin kissoja jotka tekivät kukin mitäkin. Yhtäkkiän kuulin takaani tutun äänen.
"Lehtiturkki tuletko kanssamme metsästämään?" vanha mestarini Leijonaloikka kysyi. Hänen takanaan oli Usvahäntä ja tämän oppilas Kotkatassu.
"Mikä ettei, käyn hakemassa Ruskatassun", sanoin.
"Hän taatusti haluaa näyttää mitä osaa", sanoin hymyillen ja Leijonaloikka naurahti. *Jännä juttu. Minun vanha mestarini ja paras ystäväni saivat pentuja ja yhdestä niistä tuli minun oppilas* ajattelin huvittuneena ja naurahdin.
"Mikä naurattaa?" Leijonaloikka kysyi uteliaana.
"Minun vanha mestarini päätyy yhteen parhaan ystäväni kanssa ja heidän pennustaan tulee minun oppilaani", kerroin huvittuneena.
"Totta. Meneppä hakemaan Ruskatassu", Leijonaloikka sanoi huvittuneena ja lähdin etsimään Ruskatassua. Löysin hänet pian ja juoksin hänen luokseen.
"Metsästämään", sanoin.
"Nytkö?" oppilas nurisi.
"Isäsi on mukana", sanoin ja oppilas ponkaisi pystyyn.
"Olisit heti sanonut, mennään jo", Ruskatassu maukui innoissaan. Kävelimme Leijonaloikan, Usvahännän ja Kotkatassun luokse.
"Mennään", Leijonaloikka sanoi ja hymyili pojalleen ennen kuin lähdimme. Hölkkäsimme kevyttä vauhtia kohti saalistus paikkaa ja saavuimme sinne nopeasti.
"Noniin Ruskatassu", sanoin ja oppilas katsoi minu selkä suorana.
"Mitä haistat?" kysyin. Ruskatassu alkoi etsiä vainua ja haistoi pian jotain.
"Hiiri", kolli sanoi ja nyökkäsin hyväksyvästi. Näin silmäkulmastani Leijonaloikan katsovan Ruskatassua hymyillen.
"Entä haistatko muuta?" kysyin ja oppilas näytti hämmentyvän. Ruskatassu jatkoi kuitenkin haistelua ja huokaisi helpotuksesta.
"Peltomyyrän", Ruskatassu sanoi,
"Hienoa", sanoin. Ruskatassu lähti vaanimaan Peltomyyrää.
"Olet opettanut häntä hyvin", Leijonaloikka kuiskasi minulle.
"Minulla oli hyvä opettaja", sanoin hymyillen. Katsoin Usvahäntää ja Kotkatassu. Kotkatassu oli saanut pienen hiiren ja Usvahäntä roikutti suussaan kuollutta peltomyyrää. Aloin itsekkin etsimään hajua ja pian haistoin oravan. Näin sen ketunmita päässä ja kyysristyin vaanima asentoon. Hyökkäsin oravan kimppuun ja tapoin sen yhdellä puraisulla niskaan, joka katkaisi sen. Leijonaloikka oli saanut pienen kanin ja Ruskatassun tassuissa oli kaksi laihaa hiirtä.
"Hyvä Ruskatassu", sanoi ja hän hymyili. Otimme saaliit hampaisiimme ja lähdimme hölköttämään kohti latoa.
"Harjoitellaanko huomenna lintujen saalistamista?" Ruskatassu kysyi.
"Vaikka. Mutta aamulla lähdemme kiertämään rajat", maukaisin. Oppilaani nyökkäsi. Saavuimme ladolle ja kävimme viemässä saaliimme tuoresaaliskasaan. Nappasin Ruskatassun saalistaman hiiren ja popsin sen muutamalla puraisulla.