Kirjoittaja: Elandra
Nimet: Huomentassu, Huomensielu
Sukupuoli: Naaras
Klaani: Taivasklaani
Usko: Tähtiklaani
Koulutetut oppilaat: Maapuro
Entinen mestari: Maanvarjo
Luotu: 2014
Kuollut: 2014
KP: 316
Ulkonäkö: Kaunis toffeenruskea naaras. Rinta ja tassut ovat valkoiset. Silmät ovat vihreät. Hieman tummempia raitoja ympäri kehoa. Vasen takajalka vammautui kun naaras syntyi joten on vaikea juosta.
Luonne: Erittäin ystävällinen ja luotettava. Jos naaraalle kertoo salaisuuden hän pitää sen hyvin salassa. Rakastaa sitä kun tietää että voi auttaa jotenkin muita. Auttaa mielellään jopa toisen klaanin kissoja. Suku&suhteet: Kumppanit: Saniaistuuli(Tähtiklaani), Hämärätähti(Tähtiklaani) Emon sisko: Maanvarjo(Tähtiklaani) Tyttäret: Maapuro(Tähtiklaani), Sielupentu(Tähtiklaani) Pojat: Syväpentu(Tähtiklaani), Varpuspimento(Tähtiklaani), Okapentu(Tähtiklaani), Sakaalipentu(Tähtiklaani) Maapuron pennut: Tyttären tyttäret: Kidepuro(Tähtiklaani), Pihlajatassu(Tähtiklaani) Tyttären pojat: Loistosielu(Erakko), Kuusamaviiksi(Taivasklaani), Murattitassu(Tähtiklaani) Loistosielun pennut: Tyttären pojan poika: Lohkaretähti(Tähtiklaani) Lohkaretähden pennut: Tyttären pojan pojan tytär: Huomentaivas(Tähtiklaani) Tyttären pojan pojan poika: Järkälekynsi(Taivasklaani) Menneisyys: Kun naaras syntyi hänen jalkansa oli vammautunut ja kaikki tiesivät ettei hänestä tulisi koskaan soturia, joten hän valitsi parantajaoppilaan paikan. Toiveet: Päästä parantajaksi ja saada pentuja.
Huomensielu | 06.12.2014
Haistoin jotain, haju oli etäinen, mutta tuttu. Liiankin tuttu. Nousin vaivalloisesti ylös ja lähdin seuraamaan hajua. Yhtäkkiä hajujälki päättyi. "Saniaistuuli", lausuin vaivalloisesti edellisen kumppanini nimen. Tunsin yhä rakkautta kollia kohtaan, Hämärätähteä kohtaan en tainnut tuntea mitään.. Lähdin nilkuttamaan hiljaa kohti leirin suuaukkoa. Kukaan ei nähnyt minua, kun sukelsin ulos leiristä. Minulla olisi enää yksi tarkoitus elämälleni; löytää Saniaistuuli. Lähdin kävelemään kohti jyrkännettä, haistoin Saniaistuulen heikon tuoksun ja lähdin kohti sitä. Takajalkaani sattui hirveästi, mutten välittänyt vaan jatkoin. Katseeni painautui tummaan hahmon; saniaistuuleen. Hengitykseni raskaantui. "Saniaistuuli!" sain huudettua, kolli käännähti minuun päin ja katsoi minua. Kolli loikki luokseni ja katsoi minua olin kiivennyt jonkun matkaa kalliota pitkin. Meinasin tipahtaa. Jos Saniaistuuli yrittäisi pelastaa minua, hänkin kuolisi, me molemmat kuolisimme. "Huomensielu, mitä teet täällä?" kolli kysyi minulta. "Minun oli.... Tultava luoksesi... Saomaan viimeiset samnani.. Rakastan sinua, älä tule tänne tai kuolet", naukaisin. Kynteni lipsahtivat, meinasin pudota, mutta sain pidettyä itseni paikoillani. //Sani?
Saniaistuuli
Katsoin Huomensielua hetken, kunnes räpäytin vihreitä silmiäni hyveellisenä. "Tule tänne, varovaisesti", kutsuin naarasta. Parantaja onnahteli varovaisesti luokseni ja pian sain painaa kuononi naaraan kuonoa vasten. Halusin hetken rauhaa Huomensielun kanssa, joten kuljimme rauhallista vauhtia poispin leiristä. Eteemme tulevalle Ukkospolulla ei näkynyt hirviöitä. Kiiruhdimme sen yli, mutta Huomensielun vammautunut jalka esti naarasta. Musta kivipinta alkoi täristä ja naaras jäi jälkeeni. En jättäisi Huomensielua, en enää. Syöksyin kohti Huomensielua, mutta kun pääsin naaraan luokse, hirviö oli jo kohdallamme. Tunsin sen iskeytyvän minuun ja saatoin kuulla Huomensielun ulvaisun. Sitten kaikki pimeni ja Huomensielun tuoksu katosi ympäriltäni. //Tsädääm ja ne kuoli :DD Dramaattista :P