Kirjoittaja: Epsuxx
Nimet: Pentunimi: Haukkapentu Oppilasnimi: Haukkatassu Soturinimi: Haukkaviima Sukupuoli: Kolli Klaani: Varjoklaani Usko: Tähtiklaani
Syntynyt: 30.10.2018
Mestari: Varpusliito
Kokemuspisteet: 215
Ulkonäkö:
Haukkaviima on kolliksi yllättävän pienikokoinen, sillä hän ei todellakaan kilpaile klaanin suurimman kissan palkinnosta. Hän ei toisaalta ole klaanin ihan pienimpiäkään kissoja, mutta on kuitenkin selkeästi muita ikäisiään kolleja pienempi. Hänellä on suhteellisen pitkät jalat ja kuitenkin lihaksikas keho pienikokoisuudestaan huolimatta. Haukkaviimalla on tumman sinertävänharmaa, mustaraidallinen turkki, joka on laadultaan aika karheaa ja paksua, mutta kuitenkin lyhyttä. Turkki suojaa kollia hyvin kylmyydeltä, eikä tämä palele juuri koskaan, mutta vastaavasti kastuessaan turkki on Haukkaviiman mielestä inhottava ja se kuivuu hitaasti vasta runsaan sukimisen jälkeen. Turkin harmaan sävyn rikkovat mustien raitojen lisäksi etujalkojen varpaissa olevat valkoiset alueet, jotka loistavat tummemmasta turkista esiin.
Haukkaviimalla on kirkkaan meripihkaiset, suurehkot silmät, joita hän käyttää runsaasti itsensä ilmaisuun. Jos katsoo tarkasti, pupillien laitamilta löytyy häivähdys kaunista sinistä sävyä. Hänellä on pitkät, terävät kynnet, jotka kaareutuvat selvästi, mutta valitettavasti ne katkeilevat normaalia helpommin eivätkä näin ollen ole kovin vahvat. Haukkaviimalla on yllättävän kapea kuono, mutta samalla hyvinkin vahvat leuat. Hänen kulmahampaansa ovat huomattavat ollessaan hiukan muita hampaita pidemmät, aivan kuten hänen isälläänkin. Haukkaviimalla on musta nenä ja luonnonvalkoiset viikset.
Luonne:
Haukkaviima on luonteeltaan hyvinkin ailahtelevainen, varsinkin nuorempana. Hänen mielipiteensä asioista ja suhtautuminen eri asioihin voivat vaihtua lähestulkoon päivän ja kollin mielentilan mukaan, ja tämän seurauksena hän on aikamoinen tuuliviiri. Kollin usko Tähtiklaaniin ei ole myöskään kovin vankalla pohjalla, sillä hän ei pidä uskoa kovin tärkeänä ja periaatteessa hänen uskonsa voi vaihtua aika herkästikin, jos hän saa tarpeeksi vaikutteita. Nuorempana kolli on myös hiukan niin sanotusti klaanistaan irtaantunut kissa, koska hän ei ole vielä oppinut arvostamaan klaaniaan, ystäviään saatika perhesuhteitaan. Hän ikään kuin leijailee omassa maailmassaan, kun ei osaa vielä ottaa muita kissoja kovin hyvin huomioon. Tästä syystä hänestä voi saada hiukan itsekään kuvan, koska Haukkaviima pitää omia mielipiteitään tärkeimpänä, olivat ne sitten vääriä tai oikeita, ja hän yrittää aina ajaa niitä eteenpäin. Myöhemmässä vaiheessa kolli oppii kuitenkin perheen ja ystävien sekä oman klaanin tärkeyden, ja hänen vahingossa hiukan itsekäs puolensa hälvenee ja muutkin temperamenttiset luonteenpiirteet tasoittuvat.
Haukkaviima on nimittäin hyvinkin itsepäinen ja suhteellisen temperamenttinen kissa, joka on aina menossa joka paikkaan pää kolmantena jalkana. Kun kolli innostuu jostakin, hän ryntää suoraa päätä toteuttamaan suunnitelmaansa. Sama käy, jos hän saa mieleensä jotakin omasta mielestään tärkeää tai tekee jonkin päätöksen - hän pitää päätöksensä, eikä haluaisi millään luopua ideoistaan. Varsinkin nuorempana hän on sangen kovapäinen ja hänen päätään on vaikea kääntää, mutta myöhemmin hän oppii pohtimaan asioita useammalta kantilta ja olemaan yksinkertaisesti järkevämpi. Ennen sitä hän polttaa itsensä herkästi loppuun säntäillessään sinne tänne toteuttamassa päähänpistojaan.
Haukkaviima omaa hiukan taipumusta tottelemattomuuteen, jos kyseessä on hänen omien ajatustensa toteuttaminen - onhan hänen päästävä kokeilemaan ideoitaan hinnalla millä hyvänsä. Siksi hän on myös kehittänyt oivan valehtelukyvyn itselleen, vaikka pyrkiikin käyttämään sitä vain hätätilanteissa.
Vaikka useat hiukan villinpuoleiset luonteenpiirteet tasoittuvatkin iän kasvaessa, kollin kärsimättömyyttä aikakaan ei voi pestä pois. Haukkaviima on huomattavan kärsimätön kissa, joka ei jaksaisi odotella juuri mitään. Hän myös tylsistyy herkästi, varsinkin nuoremmassa iässä, ja vaatii lähes koko ajan jotakin tekemistä pysyäkseen tyytyväisenä. Hän ei viihdy yhden asian parissa kovin pitkään, eikä omista kovin hyvää keskittymiskykyä. Jos kolli keskittyisi, hän kyllä oppisi asiat nopeasti, joten missään nimessä tyhmyydestä ei ole kyse. Vanhempanakin Haukkaviima on aika energinen ja puhelias kissa, mutta hän ei ole enää niin joka paikkaan säntäilevä ja osaa käyttää päätään paremmin. Hän on sosiaalinen ja huumorintajuinen kissa, joka on pääosin ystävällinen kaikille ja on oppinut myös arvostamaan muita kissoja.
Taidot:
Haukkaviima on kohtuullisen hyvä sekä taistelussa, että saalistuksessa. Saalistettaessa hän on erittäin hyvä piiloutumaan, mutta hänen hiipimisensä ja hiljaa liikkumisensa metsästettäessä ovat heikommalla laidalla, samoin kuin varsinainen vaaniminen. Kolli on kuitenkin hyvä metsästämään puissa, sillä hän on hyvä kiipeilemään pienehkön kokonsa ja ketteryytensä ansiosta. Haukkaviima on myös kohtuullisen nopea liikkeissään ja juostessaan, mutta vastaavasti hän ei ole kovin hyvä kestävyysjuoksussa. Kollin yrttitietämys on aivan surkea, hän ei ole onnistunut painamaan mieleensä edes yksinkertaisimpia yrttejä. Taistelussa Haukkaviiman vahvuuksiin kuuluvat hänen nopeutensa ja ketteryytensä sekä hänen hampaansa, sillä ne ovat terävät ja kollin leuoissa on paljon voimaa. Hän ei kuitenkaan ole hyvä hyödyntämään voimaa ja omaa painoaan taistelussa, eikä ole kovin voimakas kissa. Hänen helposti katkeilevat kyntensä vaikeuttavat kynsien hyödyntämistä, ja kolli pyrkiikin käyttämään ensisijaisesti hampaitaan ja leukojensa voimaa.
Isä: Kettuaskel(Varjoklaani)
Emo: Rosmariiniputous(Varjoklaani)
Veljet: Fasaanipentu(Varjoklaani)
Emonisä: Kylmähenkäys(Kuolonklaani)
Emonemo: Liljahenkäys(Varjoklaani)
Isänisä: Tihkutähti(Pimeyden metsä)
Isänemo: Minttutähti(Varjoklaani)
Tädit: Mäyräraita(Kuolonklaani), Utukyynel(Kuolonklaani)
Setä: Lumikkopentu(Pimeyden metsä)
Enot: Korentolento(Pimeyden metsä), Hikkoritassu(Kuollut)
Emon emon isä: Pisaratähti(Pimeyden metsä)
Emon emon emo: Kielomyrkky(Tähtiklaani)
Emon isän emo: Tuntematon (kuollut)
Emon isän isä: Tuntematon (kuollut, mahd. luopio)
Isän isän isä: Tuikesilmä(Tähtiklaani)
Isän isän emo: Hämylilja(Tähtiklaani)
Isän emon isä: Okaliekki(Varjoklaani)
Isän emon emo: Kyyhkylento(Varjoklaani)
Isotädit: Kuohuvirta(Tähtiklaani), Lampitassu(Tähtiklaani), Härmävirta(Erakko), Hiiripisara(Pimeyden metsä), Valhekuiske(Kuolonklaani)
Isoenot: Totuuspentu(Tähtiklaani), Kostohenki(Kuolonklaani), Viherloikka(Tähtiklaani)
Isosedät: Häivetassu(Tähtiklaani)
Emon emon emon emo: Kalmalilja(Kuolonklaani)
Emon emon emon isä: Raetähti(Kuolonklaani)
Emonemon isän emo: Sulkatähti(Pimeyden metsä)
Emon emon isän isä: Viiltotähti(Pimeyden metsä)(Uud. synt. Viiltokaaos(Kuolonklaani))
Menneisyys:
Haukkaviima syntyi vanhemmilleen Kettuaskeleelle ja Rosmariiniputoukselle lehtisateen aikaan Varjoklaaniin.
Toiveet: Haukkaviima toivoo itselleen kumppania ja pentuja, sekä ehkä myöskin tulevaisuudessa päällikön paikkaa