Kirjoittaja: Lonely Warrior
Nimet: Pentunimi: Minttupentu Oppilasnimi: Minttutassu Soturinimi: Minttusydän Päällikkönimi: Minttutähti
Sukupuoli: Naaras Klaani: Varjoklaani Usko: Tähtiklaani
Syntynyt: 09.02.2017
Koulutetut oppilaat: Kuutamohalla Entinen mestari: Tuikesilmä
Varapäällikönasema:
Edeltäjä varapäällikkönä: Hämylilja
Seuraaja varapäällikkönä: Rosmariiniputous
Päällikönasema:
Edeltäjä päällikkönä: Tihkutähti
Seuraaja päällikkönä: Rosmariinitähti
Kokemuspisteet: 690
Ulkonäkö:
Minttutähti on punertavan ruskea naaras, joka omaa hieman pidemmän turkin kuin normaalilla kissalla. Hän on ruumiinrakenteeltansa hieman tanakka, mutta hän ei ole kovin suuri. Hänen kasvonsa ovat suuret ja pyöreät. Naaraan silmät ovat tummansiniset ja niistä lähtee pitkät tummanruskeat juovat naaraan kuonoon. Naaraan katse on lempeä ja rauhoittava. Hänen nenänsä on vaaleanpunainen ja pieni. Naaraan viikset ovat pitkät ja paksut. Minttutähden häntä on kapea ja hännänpää on valkoinen. Hänen rinnassansa on pieni beessin värinen sydäntä muistuttava kuvio. Naaraan polkuanturat ovat beessin väriset, joka on hieman outoa ja kissat yleensä sitä ihmettelevät. Hänen korvansa ovat suuret, niin kuin emollansa Kyyhkylennolla.
Luonne:
Minttutähti on iloinen ja rohkea. Nuorena hän oli joidenkin mielestä erityisesti hieman vanhempien kissojen mielestä hyvin rasittava. Minttutähti on lempeä ja rakastava naaras, joka ei hylkää rakastamiaan kissoja koskaan. Minttutähti on huumorintajuinen ja mukava, eikä pelkää ilmaista tunteitaan. Hän on hyvin suorasanainen ja itsevarma, naaras ilmaisee mielipiteensä voimakkaasti, eikä muuta mieltänsä vain jonkun muun mielipiteen takia. Pitkävihaisuus, se on asia josta Minttutähti saattaa olla tunnettu, mutta tarpeeksi kauan mökötettyään kuka vaan saa sydämellisen anteeksipyynnön käytöksestään. Minttutähti tekisi mitä vain perheensä vuoksi ja rakastaa sitä koko sydämestään. Uskoo tosissaan Tähtiklaaniin, mutta hetken hän uskoi Pimeyden metsään vain Tihkutähden vuoksi.
Taidot:
Minttusydän on erittäin hyvä hyppäämään korkealle ja taistelemaan. Metsästys sujuu myös kohtalaisesti. Hän ei ole hyvä juoksemaan tai piiloutumaan.
Kumppani: Tihkutähti(Pimeyden Metsä) Poika: Kettuaskel(Varjoklaani) Tytär: Mäyräraita(Kuolonklaani) Emo: Kyyhkylento (Varjoklaani)
Täti: Sirrisiipi (Varjoklaani):Hopeanharmaa naaras meripihkasilmin ja valkein takatassuin. Entinen erakko. Isä: Okaliekki (Varjoklaani):Kellanpunainen kolli, jolla metsänvihreät silmät. Molemmat korvat lähteneet hyökkäyksessä Myrskyklaaniin. Sisarukset: Kuohuvirta(Varjoklaani) ja Viherloikka(Tähtiklaani)
Menneisyys:
Minttusydän syntyi kolmen pennun pentueeseen, lehtikadon lopulla Varjoklaanin Kyyhkylennolle ja Okaliekille.
Muuta: Minttusydän pelkää kuollakseen lumimyrskyjä.
Toiveet: Minttusydän tavoittelee päällikön paikkaa. Hän haluaa ihanan ja rakastavan kumppanin.
Minttutähti 13.1.2018
"Saisinko muuten liittyä klaaniinne? Isäni kuoltua jouduin lähtemään alueeltani eikä minulla ole sinne paluuta, koska en ollut parhaissa mahdollisissa väleissä muiden erakkojen kanssa. Voisin totutella klaanielämään Rosmariiniputouksen kanssa, onhan hän sentään velipuoleni tytär", tummanharmaa kolli kysyi ja katsahti minuun erittäin kauniin vihreillä silmillään, joissa oli ystävällinen pilke. Tämä Myrsky vaikutti ensinäkemältä oikein kunnolliselta kissalta, mutta mitä hänen velipuoleensa tuli. Olihan Kylmähenkäyskin näyttänyt aluksi oikein kunnolliselta vielä ollessaan Liljahenkäyksen kanssa, mutta kun hän oli ajautunut väärille raiteille oli hän muuttunut aivan toisenlaiseksi. Pieni paha voi muuttua pienellä avustukselle peruuttamattomaksi ja suureksi pahaksi. Tutkailin vähän matkan päässä istuvaa kollia syvänsinisillä silmilläni ja mietin syvästi mitä minä tämän kissan kanssa tekisin. Vilkaisin Rosmariiniputousta, jonka meripihkaiset silmät loistivat epäluuloisina. "Minulla ei ole sinun klaaniisi liittymistä vastaan mitään, mutta sattuneista syistä olen hieman varovainen. Kuitenkin hetken pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että klaanimme saattaisi kaivata voimakasta soturia. Pääset lyhyelle koeajalle, jonka aikana näemme ettei sinusta tule ongelmia", naukaisin ryhdikkäästi ja vilkaisin Rosmariiniputousta, mutten nähnyt toivomaani reaktiota vaan tulkitsemattoman ilmeen. Haluaisin puhua naaraan kanssa vielä jossain välissä kaksin. Myrskyn tummanvihreisiin silmiin syttyi ilahtunut pilke, joka sai oloni hyväksi. "Kuten varmaan olet huomannut, että klaanissamme nimet ovat hieman erilaisia kuin erakkojen elämässä, sinunkin tulee vaihtaa nimesi soturinimeksi, sillä vaalimme perinteitä kovasti", ilmoitin. Tummanharmaa kolli räpäytti silmiään ja nyökkäsi hyväksyvästi. "Jos saan pyytää, niin haluaisin loppuliitteekseni -taivas kuolleen emoni kunniaksi. Jos vaan on mitenkään mahdollista", kolli pyysi. Ihailin kollin tahdikkuutta, hän ei ollut esittänyt minulle käskyä vain pyynnön. Nyökkäsin. "Myrskytaivas. Sopii sinulle täydellisesti", hymyilin lämpimästi ja kolli hymähti minulle takaisin. Olin lyhyen keskustelumme aikana jo tykästynyt kolliin, hän vaikutti varsin hyväntahtoiselle kissalle. "Rosmariiniputous ohjaisitko Myrskyn ulos? Minun pitäisi valmistella pikaisesti yksi klaaninkokous ja nimitysseremonia", pyysin lämpimästi varapäälliköltä, joka myöntyi nopeasti tehtävään ja lähti tummanharmaan kollin kanssa ulos. Kävin läpi mielessäni toimituksen pariin kertaan ja muokkasin sitä enemmän tyylisekseni, sen jälkeen vedin henkeäni ja sukelsin leiriaukiolle. Aurinko oli jo madaltumaan päin, muttei siltikään vielä lähellä auringonlaskua. Kiipesin klaanikivelle nopeasti ja kajautin kutsuhuudon. "Saapukoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä klaanikivelle klaaninkokoukseen!" Huomasin alhaalla kuinka Rosmariiniputous ohjasi Myrskyn muiden eteen, sillä kaikki tämä oli vielä kovin uuttaa kollille. Kuulin kummastelevaa supinaa klaanikissojen suista, mutta vaiensin heidät nostamalla häntäni ylös. "Uusi kissa leirissämme - nimeltään Myrsky - on vaeltanut tänne pitkän matkan ja pyytänyt lupaa liittyä meihin ja olen hyväksynyt hänet koeajalle klaaniimme. Nyt on aika nimittää hänet virallisesti joukkoihimme antaen hänelle ihka oikea soturinimi", kerroin klaanille, mutta pian jouduin katkaisemaan puheeni virran kun kuulin alhaalta huudon. "Miksi annat hänen liittyä klaaniimme? Mistä sinä tiedät, ettei hän ole jonkun muun klaanin vakooja?" tunnistin kellanpunaisen kollin pojanpojakseni Fasaanisyöksyksi. Mulkaisin häntä tuimasti. "Koska hän on sukua varapäälliköllemme Rosmariiniputoukselle", naukaisin tiukasti, "Kuten olin sanomassa. Asti eteen Myrsky." Kolli teki työtä käskettyään "Tähtiklaanin voimien kautta annan sinulle soturinimesi. Tästä lähtien sinut tunnettakoon Myrskytaivaana emosi muistoa kunnioittaen", naukaisin ja tassutin kollin luokse koskettamaan tämän päälakea kuonollani. En ollut koskaan pitänyt klaaniinliittymisseremoniaa, joten kaikki oli omasta päästäni. Sovelsin hieman soturiseremoniaa. Aukiolla kaikui hiljainen hurraus, klaani ei arvostanut uutta jäsentä vielä - mikä ei ollut epätavallista. Terästin kuuloani ja kuulin kuinka Ikituulen kylmä ääni naukui: "Mistä vetoa hän on sukua Kylmähenkäykselle." "Rosmariiniputous saa velvollisuudekseen opettaa Myrskytaivaan klaanimme tavoille. Käyttäytykää kunnollisesti klaanimme uutta jäsentä kohtaan, minä en halua pettyä teihin. Kokous on päättynyt", naukaisin ja suunnistin leirin reunamille oitis tarkkailemaan tilannetta. Toivoin tosiaan, että päätöstäni kunnioitettaisiin.