Menneisyys ja suku&suhteet

Päivänsäteen vanhemmat olivat Eloklaanin päällikkö Mesitähti ja varapäällikkö Minttuliekki. Hän syntyi näille hiirenkorvan aikaan kahden sisaruksensa kanssa, mutta melkein heti syntymänsä jälkeen Kuolonklaaniin soluttautuneet erakot Keijukainen ja Mäihä sekä luopio Tyrskytassu sieppasivat harmaan naaraspennun perinteisten, kahden klaanin välisten Hiirenkorvan suurten harjoitusten päätteeksi. Sattumalta erakoiden toveri, Leopardi, oli saanut pennun kolmikon ollessa klaanien luona, ja naaras pystyi ruokkimaan myös kaapattua pentua, joka luultavasti muuten olisi menehtynyt nälkään. 
Erakot nimesivät uuden kasvattinsa Päivänsäteeksi ja kasvattivat häntä yhdessä. Vuorotellen kukin opetti varttuvalle nuorukaiselle parhaat taitonsa, joiden avulla Päivänsäteen olisi aikanaan pystyttävä kukistamaan oikea isänsä, Mesitähti. Päivänsäde oli jo pienestä pitäen tietoinen siitä, että oli oikeasti Eloklaanin päällikön pentu, tosin hänelle kerrottiin muokattu versio siitä, mitä klaanien luona oikeasti tapahtui. Päivänsäteen kuulemassa versiossa Mesitähti hylkäsi vastasyntyneen tyttärensä, jonka Keijukainen ja kumppanit pelastivat varmalta kuolemalta. Naaras kasvoi uskoen biologisen isänsä olevan sydämetön hirviö, jonka pelkkä olemassaolo oli jo uhka yhteisölle. 
Kun oppilasikäinen Päivänsäde sai ensimmäisen kerran johtaa itse kujapartiota, hän sattui löytämään tunkeutujan heidän alueeltaan. Kujakissayhteisön perijätär vei ylpeänä kollin Keijukaisen luo, missä paljastui, että hän oli saanut kiinni klaanikissan. Kissa esittäytyi Haavetassuksi, ja hänen oli jäätävä yhteisöön, kuten kaikkien muidenkin ulkopuolisten, jotka jalallaan astuivat Kujakissayhteisön kaksijalkalaan. Tämän klaanikissataustan vuoksi Päivänsäde päätti pitää tätä erityisen tiukasti silmällä. Myöhemmin myös Haavetassun veli, Uskotassu, liittyi yhteisöön Haavetassun kerrottuaan Päivänsäteelle tästä. 
Päivänsäde opetti Haavetassulle yhteisön tapoja, ja kaksikon välit olivat kaikkea muuta kuin lämpimät. Kerran nuoret kissat olivat Tyrskytiikerin kanssa partiossa, kun he löysivät kujalta lohen. Nahistelevat nuorukaiset eivät tajunneet kyseessä olevan kaksijalkojen virittämä ansa, ja he jäivät jumiin metallihäkkiin lohen kanssa. Tyrskytiikerin lähdettyä hakemaan apua yhteisöstä, kaksijalka kävi hakemassa metallihäkin, jonka sisällä Päivänsäde ja Haavetassu olivat.
Kaksijalka kuljetti kissat hirviön kyydissä kauaksi kotoa. Kun tilaisuus koitti, kaksikko otti jalat alleen ja pakeni metsään. Metsään tottumattomalla Päivänsäteellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lyöttäytyä yhteen metsässä kasvaneen Haavetassun kanssa, jonka puolestaan oli autettava Päivänsädettä pitääkseen turvassa yhteisöön jääneen veljensä. 
Kotimatkan aikana Haavetassu opetti Päivänsädettä selviytymään metsässä ja saalistamaan itselleen ruokaa. Kerran he törmäsivät kettuun, jonka kaksikko onnistui lopulta tappamaan. Kettu onnistui haavoittamaan Päivänsädettä pahoin kylkeen, ja hänellä on yhä tänäkin päivänä arvet kyljessään muistona tuosta yhteenotosta. 
Haavetassu motivoi Päivänsädettä opettelemaan saalistusta lupaamalla kertoa naaraalle enemmän tämän menneisyydestä klaanissa. Päivänsäde saikin tietää oman klaaninimensä, joka oli Kärsämöpentu, ja kuuli kaikenlaista uutta synnyinklaanistaan, jota hän ei koskaan oppinut tuntemaan. 
Myöhemmin Haavetassu paljasti Päivänsäteelle oikean nimensä olevan Kharon, ja metsäseikkailun jälkeen kaksikon välit paranivat jonkin verran. He joutuivat edelleen olemaan tiiviisti tekemisissä toistensa kanssa, sillä Kharon alkoi Keijukaisen määräyksestä kouluttaa Päivänsädettä ja Menninkäistä selviytymään metsässä Päivänsäteen tajuttua retkensä aikana, ettei kujakissan taidoilla pärjännyt kaksijalkalan ulkopuolella.
Ajan saatossa Päivänsäteestä ja Kharonista tuli hyvin läheiset. Kun Päivänsäde oli viimein valmis koulutuksensa kanssa, noin 15 kissan voimin yhteisö lähti taivaltamaan kohti klaanien reviirejä. Taivalluksen loppuvaiheessa Päivänsäde auttoi Kharonia tappamaan Kujakissayhteisöön eksyneen Ruskalinnun, joka oli kollin ottoveli ja jota tämä piti osasyyllisenä heidän vanhempiensa kuolemaan. Jonkin ajan kuluttua tästä Päivänsäteestä ja Kharonista tuli lopulta kumppanit kummankin tunnustettua pitävänsä toisistaan riidan jälkeen, joka liittyi Mesitähden kohtaamiseen sisältyvistä riskeistä,