Ulkonäkö

Ulkonäkönsä puolesta Kuutamolaine on tullut enemmän emoonsa kuin isäänsä: hänen turkkinsa on pohjaväriltään valkoinen, ja siinä on suuria mustan karvan peittämiä alueita. Muun muassa naaraan korvat, silmien ympärykset ja kuono ovat mustat. Kuonon ympärillä on vähän valkoista karvoitusta, samoin sen yläpuolella silmien välissä. Silmien välissä valkoinen väri ylettää otsaan asti, mutta siihen sekoittuu satunnaisesti pieniä mustia läiskiä. Keskivartalossa hänellä on pari suurta laikkua, jotka peittävät ison osan valkoisesta. Myös hänen häntänsä on väritykseltään kokonaan musta. Näiden piirteiden lisäksi hänellä on vielä rinnassaan, kaulassaan ja tassuissaan mustia läiskiä sattumanvaraisesti. Niiden koko ja muoto vaihtelee, ja erityisen tiheästi näitä läiskiä on naaraan tassuissa, joiden varpaat ovat melkein kokonaan mustat. Kuutamolaine on perinyt isänsä jäänsiniset silmät. Niissä on useimmiten hillitty ja kylmän rauhallinen katse, vaikka todellisuudessa naaraan luonne on melkein päinvastainen. Hänellä on keskikokoiset, kolmionmuotoiset korvat sekä pitkät, valkoiset viikset. Nenä on väriltään musta, ja se uppoaa hyvin saman väriseen kuonoon.

Naaras on keskikokoinen ja ruumiinrakenteeltaan varsin jäntevä. Hänellä on leveät ja vahvat lavat sekä voimakkaat takajalat, joiden avulla hän pystyy ponnistamaan huimiin korkeuksiin. Soturilla oli ennen pitkä ja tuuhea häntä, mutta hän menetti siitä ison osan taistelussa koiraa vastaan, joten häntä on nykyisin pelkkä töpö. Kuutamolaineen turkki on keskipitkää ja pehmoista, eikä se likaannu helposti.