Luonne

Monet meistä tuntevat varmasti ainakin yhden vastenmielisen tyypin, joka kuvittelee itsestään liikoja ja kokee olevansa kaikkia muita parempi. Cosmos on juuri se tyyppi - "macho fantastico", kärsimätön kuumapää, ylimielisyyden huipentuma… Lista sen kuin jatkuu. Mutta kuten (lähes) kaikilla meistä, myös Cosmoksella on haavoittuvampi puoli, jonka hän peittää alleen tyhmänrohkealla esityksellään ja nokkelilla letkautuksillaan. 
Yleisesti ottaen Cosmos esiintyy hyvin itsevarmasti, eikä pelkää varastaa valokeilaa. Hän nauttii muiden huomiosta, olkoon se sitten negatiivisessa tai positiivisessa mielessä osoitettua. "Vastuullisuus" ei kuulu hänen sanavarastoonsa, ja kolli usein tekeekin mitä typerimpiä tempauksia ottamatta pienintäkään vastuuta niistä. 
Hän kokee toimivansa parhaiten soolona, sillä hänen mielestään vain hänen tapansa toimia on oikea. Tiimityöhön hän suostuu vain siinä tapauksessa, että saa itse johtaa muita ja käskyttää - silloinkin hän vain ohjaa tomerasti muita pysyttelemään poissa tieltään ja antamaan hänelle tilaa. 
Vaikka Cosmos yleensä on hyvin huoleton ja aina vääntämässä vitsiä hankalistakin aiheista, hänellä on melko lyhyt pinna. Erityisesti hän inhoaa sitä, kun joku yrittää kertoa hänelle, miten jokin asia pitäisi tehdä. Suuttuessaan kollilla on usein tapana syyllistää kaikkia muita, eikä kukaan ole turvassa hänen raivoamiseltaan. 
Huolimatta showmanin ulkokuorestaan, Cosmoksen sisällä sykkii välittävä sydän, joka ei tiedä, miten käsitellä vaikeita tuntemuksia. Hän on huono osoittamaan välittämistä sanoilla, joten hän pyrkii näyttämään sen teoillaan. Kun ystävystyy Cosmoksen kanssa, voi olla varma siitä, että kolli on puolustamassa ystäviään ja pitämässä huolen siitä, että kukaan muu - paitsi hän itse - ei puhu heille rumasti. 
Cosmos ei usko mihinkään, vaikka onkin kuullut klaanien uskonnoista mainittavan jotain.