Luonne

Lokkimieli toimii aina hyvin itsekkäillä motiiveilla, vaikka ei vaikutakaan siltä ulospäin enää pentuiän jälkeen. Lokkimieli on erittäin analyyttinen ja laskelmoiva ja ymmärtää muita kissoja käytännössä vain loogisen päättelyn kautta, kykenemättä oikeasti ymmärtämään näiden tunteita. Kolli on kuitenkin kehittynyt hyvinkin taitavaksi muiden kissojen tulkitsemisessa jo oppilasikäisenä, tämän ollessa luonnostaan älykäs ja nopea oppija. Tällöin hän on myös jo oppinut peittämään todellisen luonteensa, kehitellen itselleen miellyttävän oloisen maskipersoonan.
Omia tarkoitusperiään ajaakseen ja pientäkin mielihyvää saadakseen Lokkimieli on valmis tekemään melkeinpä mitä tahansa. Hän onkin taipuvainen manipulointiin sekä toisten hyväksikäyttämiseen, jonka hän on valmis viemään äärimmilleen. Jos joku tekee jotakin, mikä on vastoin Lokkimielen suunnitelmia tai mistä hän ei muuten vain pidä, hautoo tämä kostoa. Hän pilaisi mielihyvin toisen kissan elämän pienenkin ”virheen” takia. Kolli näkee ne kissat, jotka eivät edistä mitenkään hänen omia suunnitelmiaan täysin turhanpäiväisinä.
Lokkimielelle onkin tärkeää pysyä kiinni omissa suunnitelmissaan sekä muutenkin tarkistaa, että klaanissa toimitaan aina oikeilla tavoilla, että kaikki asiat tehdään niin kuin ne kuuluu tehdä — eli käytännössä Lokkimielen mielestä järkevimmällä tavalla. Hän ei itse kuitenkaan pane vastaan auktoriteeteille, koska saavuttaa paremman aseman käyttäytymällä kuuliaisesti. Ongelmanratkaisutaitojaan kolli käyttää kuitenkin avoimesti ja toivoo saavansa tästä tunnustusta.
Tarkkaavaisuutensa ja sinnikkyytensä ansioista Lokkimieli hioo niin saalistus- kuin taistelutaitojaankin täydellisyyteen pyrkien. Hänellä on pakonomainen tarve olla kontrollissa tilanteessa kuin tilanteessa, oli kyse sitten taistelusta, saalistuksesta tai sosiaalisista suhteista. Vaikka kolli pyrkii pääasiassa toimimaan harkitusti, ei häntä hetkauta ottaa riskejä tarpeen vaatiessa.
Lokkimieli on erittäin kunnianhimoinen ja kokeekin sisimmässään olevansa luonnollinen johtaja. Hän tekee mitä vain saadakseen lisää valtaa. Kolli näyttää klaanitovereilleen kohteliasta, hurmaavaa naamaa saadakseen suosiota. Vallanhimostaan huolimatta hän näyttäytyy myös hyvin uskollisena soturina, vaikka välittää omasta nenästään paljon enemmän kuin klaanin hyvinvoinnista. Lokkimieli paljastaa todelliset kasvonsa yleensä vain tilanteessa, jossa tietää toisen osapuolen elämän päättyvän tai tilanteessa, jossa pyrkii kiristämään toista kissaa suurella hinnalla, yleensä jonkun hengellä.
Klaanin ulkopuolisia kissoja Lokkimieli pitää vihollisina siitä hetkestä lähtien, kun löytää tällaisen yksilön klaanin reviiriltä. Tällöin soturilta ei armoa heru, eikä hän peitä tunkeilijoita kohtaan kokemaa vihaansa klaanitovereiltaankaan. Muut klaanin ulkopuoliset sitten ovat kollin mielessä täysin mitättömiä; hän voisi hypoteettisesti kierrellä listimässä kotikisuja ihan vain tylsyyden välttämiseksi.
Tärkein suhde kollilla tulee aina olemaan emoonsa. Hän ei kykene kokemaan aitoa, läheistä tunnesidettä yhteenkään kissaan edes ihastuessaan ja kumppanin kohdallakin hän vain esittää rakastavansa tätä, välittämättä tästä yhtään sen enempää. Lähin side hänellä on siis emonsa kanssa, koska on tuntenut tämän kauiten sekä kokee olevansa erittäin tärkeä tämän silmissä; tätä lähemmäs aitoa välittämistä Lokkimieli ei pääse.